Kaiken kansan kyläbaari jo vuodesta 1959
Siuronkosken rannan vehreissä maisemissa sijaitseva kyläbaarimme on tarjonnut hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa vuosikymmenten ajan. Toivotamme lämpimästi tervetulleiksi niin paikalliset kasvot kuin vierailevat matkantekijät.
Aukioloajat
Ma 9.00 - 20.00
Ti 9.00 - 20.00
Ke 9.00 - 20.00
To 9.00 - 20.00
Pe 9.00 - 02.00
La 10.00 - 02.00
Su 10.00 - 20.00
Pääsiäisen aukioloajat:
- To 17.4. klo 9.00-22.00 (02.00)
- Pe 18.4. klo 12.00-02.00
- La 19.4. klo 10.00-02.00
- Su 20.4. klo 10.00-20.00
- Ma 21.4. klo 12.00-20.00
Lounas
Vaihtuva lounaslistamme tekee arjestasi paremman makuisen ja mukavasti kylläisen.
Legendaarinen kyläbaari Siuronkosken kupeessa
Koskibaari | Siuro – Nokia
Tunnelmallisen ja mukavan ravintolamme ukset aukaistiin ensimmäistä kertaa jo yli kuusi vuosikymmentä sitten. Noiden päivien jälkeen ovemme on käynyt tiuhaan, kun janoiset ja nälkäiset ovat saapuneet nautiskelemaan sankoin joukoin.
Kyläbaariimme ovat tervetulleita kaikki. Maittavaa lounasta on tarjolla joka arkipäivä, à la carte -herkut taitavat nälän kuin nälän ja perheen pienimmille löytyy oma lista. Iltaohjelmaa jo aikuisiksi ehtineille taas järjestetään alinomaa.
Koskibaarin idyllinen ja matkanteon kannalta kätevä sijainti houkuttelee etenkin kesäisin vieraita pidemmänkin matkan päästä. Tästä huolimatta säilymme sydämeltämme siurolaisten yhteisenä olohuoneena vuodenajasta toiseen.
Koskibaarin historian lähteillä
Koski-Baari ei ole mikä tahansa kyläbaari, joka kohtalon oikusta on syntynyt Siuron kosken kupeelle. Jo paljon ennen Koski-Baarin syntyä Siuron kosken kupeella on ruokittu ja syötetty niin ohikulkumatkalla olevia kuin paikallisiakin.
Historiallisessa romaanissaan Kaniikki Lupus Juha Ruusuvuori sijoittaa Siuron koskelle, vesiteiden risteykseen 1300-luvun puolen välin tienoille kapakan, jossa oli aina kalakeittoa tulella. Tämä voisi hyvinkin olla totta, eikä vain kirjailijan mielikuvituksen tuotetta. Kosken molemmin puolin alkoivat kylät kehkeytyä jo 1200-luvulla. Sen lisäksi keskiaikainen Ulvilan ja Hämeenlinnan yhdistävä valtatie (tai hevosura) kulki Siuron kosken yli viimeistään 1300-luvun jälkipuoliskolla. Näin kapakalle olisi ollut nälkäisiä ja janoisia käyttäjiä.
